rhy.fi
Metsästyssäännöt 2023

                                                                                                                                           
Yli-Siuruan metsästysseura ry                                                        2023
Liekokyläntie 920
93190 Yli-Siurua
 


METSÄSTYSSÄÄNTÖ
YLEISTÄ
 

1. Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.

 2. Kaadettavaksi anottavien hirvien lukumäärää sopeutetaan alueen hirvikannan vuosituottoon, hirvitutkimuksien ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maa- ja metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin. Mikäli lupamäärä havaitaan hirvikantaan nähden ylisuureksi voidaan metsästys keskeyttää johtokunnan päätöksellä.

 
3.Pienriistan osalta käytetään vastaavia periaatteita, eli mahdolliset saaliskiintiöt sopeutetaan alueen riistakannan vuosituottoon ja erilajien vallitsevaan kantaan, huomioiden valtakunnalliset ja alueelliset pyyntikiintiöt ja rajoitukset.

 4. Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuus periaatteita eli metsästysseuran jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet ellei metsästysseuran säännöissä ole muuta erityisehtoa. Koira, ajo ja peltometsästäjät ovat samassa asemassa.

 
5. Seuran metsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosittain seuran kesäkokouksessa.

PIENRIISTAN METSÄSTYS
 

1. Maansa seuralle vuokrannut voi omilla maillaan käyttää vierasta metsällä.  Jos jokin riistalaji on kiintiöity vieras metsästää  maansa vuokranneen kiintiöstä.

2. Kiintiöt ja metsästysajat päätetään vuosittain kesäkokouksessa. Samoin metsästysajoista ja rauhoituksista.

3. Vierasluvista päätetään vuosittain kesäkokouksessa.

4.Jokainen metsästäjä on velvollinen ilmoittamaan saalismäärän johtokunnalle vuoden loppuun mennessä.

 
 
SUURPETOJEN METSÄSTYS
 

1. Suurpetojen metsästys sallitaan ulkopuolisille jos suurpeto tulee metsästysseuran alueelle metsästysseuran alueen ulkopuolelta aloitetusta metsästyksestä, niillä alueilla joilla metsästysseuralla on päätäntävalta.

 
HIRVEN METSÄSTYS
 

1. Kesäkokouksen yhteydessä perustetaan hirviporukka, johon valitaan metsästyksenjohtaja, varajohtajat ja lihavarastonjohtaja.

 2.Hirviporukkaan sitova ilmoittautuminen tapahtuu viimeistään kesäkokouksessa henkilökohtaisesti, tai jonkun läsnäolijan ilmoituksesta.

 3. Ampujana hirviporukassa toimivalla seuran jäsenellä täytyy olla voimassa oleva metsästyskortti, suoritettu virallinen ampumakoe, lain mukainen metsästysase + patruunat. Ampujana toimivan on oltava ao. metsästysseuran jäsen.

 4. Jokaisella ampujana toimivalla hirviporukan jäsenellä on vuosittain joko käytävä kesäkokouksessa määrättynä päivänä/ päivinä ampumassa metsästysseuran ampumaradalla metsästyksessä käytettävällä aseella ja patruunoilla vähintään yksi kolmen laukauksen aseen kohdistus- sarja, jonka jälkeen ammunnanvalvoja toteaa lisälaukausten tarpeen taulussa olevista osumista. Ampumamatka on sata metriä ja laukaukset ammutaan tuelta. Jos ampuja ampuu hirvi tai karhumerkin ampumakokeen virallisissa ammunnoissa samana vuonna yllämainittua kohdistusammuntaa metsästysseuran ampumaradalla ei tarvitse suorittaa.

 5. Kaikki metsästysseuraan kohdistuvat maksut on oltava maksettuina 15.9 mennessä.

 6. Hirvenmetsästyskeen osallistuvalle ei makseta erllistä korvausta mm. hirvien kuljetuksista.

 
METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYS KÄYTÄNNÖT
 

1. Jahdin aloitus paivä ja kellonaika päätetään kesäkokouksessa.

 2. Metsästyspäiviä ovat kalenterin lauantai ja sunnuntai päivät. Edellä mainittuja ns. jahtipäiviä voi korvata arkipäivinä johdetussa metsästyksessä hirviporukan johtajan ohjeiden mukaisesti.
 

 3. Metsästyspäivien yhteismäärä:

* Jahdin aloituksen ja viimeisen lihanjaon jälkeen tehdyn paikkojen siivouksen välisten lauantai ja sunnuntai päivien yhteismäärä.

 * Mikäli yllämainittu siivouspäivä on lauantai tai sunnuntai se lasketaan mukaan metsästyspäivien yhteismäärään.

* Metsästyksenjohtaja laskee jahdin päätyttyä metsästyspäivät tämän ohjeen mukaisesti ja toimittaa laskelman johtokunnan puheenjohtajalle joka tarkistaa sen oikeellisuuden.

 
* Laskentaerimielisyyksissä johtokunta kuulee metsästyksenjohtajaa, tekee asiasta päätöksen ja antaa tarvittavat ohjeet sihteerille.

Yllämainittujen metsästyspäivien yhteismäärästä vähennetään seuraavat päivät:
 

1. Peijaispäivä

 2. Jokin muu metsästyksen johtajan erikseen ilmoittama lauantai tai sunnuntai päivä, esim. hirviporukan pikkujoulut, myrsky, pakkanen tai jokin muu syy joka estää johdetun metsästyksen aiheuttamalla vaaraa tai muuta haittaa.

Muita metsästyspäivien yhteismäärän laskentaa selventäviä ohjeita
 

3. Jahtikaudella maanantai- perjantai  päiville osuva itsenäisyyspäivä ei ole pakollinen metsästyspäivä.

 4. Jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä eivät ole metsästyspäiviä osuivatpa ne mille viikonpäivälle tahansa eikä niitä näin ollen lueta mukaan metsästyspäivien yhteismäärään.

 5. Lisäksi  hirviseurueen jäsenellä on mahdollisuus pyytää vapaata oman tai puolison merkkipäivä juhlien johdosta, samoin häiden, kastejuhlien ja hautajaisten vuoksi. Kyseinen päivä merkitään ao. henkilölle metsästyspäiväksi.

 6. Sairauspoissaolo iloitetaan hirvenmetsästyksen johtajalle. 

7. Vuonna 2009 käyttöön otettu metsästys alueen jako 14 hirvenmetsästys lohkoon. Lohkot vahvistetaan vuosittain kesäkokouksessa. Koirametsästyksessä suositellaan koiralle max. 2vrk metsästystä jonka jälkeen vähintään 1vrk lepoa. Suosituksen noudattamista valvoo metsästyksenjohtaja.

 8. Ajometsästyksessä oltava noin 50% ajohenkilöitä, ampujista puuttuvat ajohenkilöt. Ns. nollahenkilöt eivät ole ajohenkilöitä.

 
9. Passipaikat arvotaan päivittäin. Koirametsästyksessä hirvenmetsästyslohkot arvotaan virallisina metsästyspäivinä. Metsästyksessä koiranohjaaja tulee olla seuran jäsen. Metsästyksessä käytetään hirviporukkaan osallistuvien omia koiria.
Lohkot arvotaan metsästysaamuna koirille sekä ajoporukalle.

10. Kaatolaukauksen jälkeen on suositeltavaa ampua ns. armonlaukaus niskaan lähelle kalloa. Suorittaa pistäminen ja suolistaminen.

11. Ajometsästyksessä on erikseen huomioitava ohjeistus  turvallisesta toiminnasta. Yllämainitun ohjeistuksen muiden turvamääräysten kanssa antaa hirviporukanjohtaja kirjallisena jokaiselle ampujalle, lisäksi ohjeistus käydään vielä lävitse koko hirviporukan kanssa jahdin aloitusaamuna.

 
TURVALLISUUS
 

1. Noudatetaan erikseen ensimmäisenä jahtiaamuna jaettua ja koko hirviporukan kanssa läpikäytyä yleistä turvallisuusohjetta.

 2. Hirviporukanjohtaja ja varajohtajat täydentävät tarvittaessa yleisohjetta jokaiseen metsästystilanteeseen sopivaksi jotta vaaratilanteita ei synny.

 3. Jokainen hirviporukan jäsen on velvollinen noudattamaan annettuja ohjeita ja määräyksiä.

 
LIHANJAKO PERUSTEET
 

1.Kaadetun hirven pää on mahdollisine sarvineen ja sydän kuuluvat kaatajalle / kaatajille. Mahdollisten metsästysvieraiden kaatamien hirvien osuuksista päätetään etukäteen erikseen.

 2. Maansa seuralle vuokranneet  jotka eivät ole edustettuina hirviporukassa jaetaan vuosittain_-/kpl ns. ”kaatopaloja” aakkosjärjestyksessä sukunimen mukaisesti kiertävällä listalla. Tällä toimella saadaan kaikki metsästysseuran metsästykseen osallistumattomat maansa vuokranneet tasa-arvoiseen asemaan. Niille maansa vuokranneille, joilla on vuokrasopimuksessa ehtona ns. vuokrapala ei jaeta yllämainittuja kaatopaloja.

 
3. Metsästykseen osallistuvien kesken lihat jaetaan tasaosuuksin, yksi(1) osuus/ metsästävä maanvuokraaja/ tai häntä edustava metsästysseuran jäsen. Maaton metsästykseen osallistuva seuran alueella asuva metsästysseuran jäsen yksi(1) osuus/ talous.

 4. Käytännössä jako suoritetaan vuosittain muodostuvan osallistujaluettelon mukaisessa nimijärjestyksessä seuraavasti. Parillisina vuosina aikuisten hirvien lihanjako osuudet aloitetaan osallistujaluettelon  alusta ja vasan lihanjako osuudet aloitetaan osallistujaluettelon lopusta. Parittomina vuosina päinvastoin.

 
5. Hirvet jotka määritellään purkitettavaksi, purkituspäätöksen tekevät yhteistyössä hirviporukanjohtajan kanssa metsästysseuran puheenjohtaja, lihavarastonjohtaja ja hirven kaataja. Purkkilihoiksi menevistä hirvistä fileet huutokaupataan.

 6. Mahdollisten metsästysvieraiden saalisosuuksista päätetään erikseen ennen metsästyksen aloittamista.

7. Lihavarastolla lihanjako toteutetaan niin että kaikki lihat kiertävät lihanjakopöydän kautta. Hirviporukan jäsenille lihanjaon eteneminen on nähtävilä koko ajan Hirvipirtin seinällä olevassa listassa.

8. Lihan leikkuun yhteydessä tulevat luut, koiranjauhelihat yms. annetaan ensisijaisesti metsästykseen osallistuville koirille, toissijaisesti hirviporukan jäsenten muut koirat.

Peijaisiin ym. tapahtumiin hankittavat tavarat maksetaan ainoastaan rahalla.

RENKIMETSÄSTYS


Metsästykseen osallistuvan tuuraaminen sallitaan siten, että tuuraaja ilmoitetaan päivittäin ennen jahtiin lähtöä.
Hirviporukan jäsen ei pysty tekemään metsästyspäiviä toiselle hirviporukan jäsenelle.

KAATAJAMÄÄRITYS
 

1. Tulkintatilanteessa hirven kaatajaksi nimetään henkilö joka todennäköisemmin on ampunut ensimmäisenä tappavan osuman.

 2. Tarvittaessa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan tapahtuman osapuolia ja todistajia.

 3. Tulkintatilanteessa kaatajaksi on nimettävissä useampikin henkilö jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden.

RIKKOMUSSEURAAMUKSET JA ERIMIELISYYSRATKAISUT
 

1. Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä ilmitulleista metsästyslainsäädännön rikkomuksista viranomaisille.

 2. Metsästyksenjohtaja huolehtii myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista.

 
3. Säädösten ja sääntöjen rikkomisasiat käsiteltävä välittömästi metsästyksenjohtajan johdolla.

 
4. Hirviporukan jäsenten välille mahdollisesti syntyvissä erimielisyyksissä hirviporukanjohtajan tulee toimia välimiehenä ja etsiä erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti.

 5. Rikkomuksista hirviporukan jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia.

  
 
 
AJOMETSÄSTYS
 

1. Ajoporukan vetäjäksi valitaan kuhunkin ajoon parhaiten sopiva ja kyseisen maaston tunteva henkilö.

 2. Metsästyspäivät pyritään tekemään täysinä vallitsevat olosuhteet huomioiden.

HIRVIPIRTIN JA MUIDEN TILOJEN SIIVOUS
 

1.Hirvipirtin ja muiden tilojen siisteydestä huolehditaan yhteisvastuullisesti. Metsästysseuran järjestämissä tilaisuuksissa/ tapahtumissa toimihenkilöt huolehtivat paikat siistiin kuntoon tilaisuuden jälkeen.

Hirvipeijaisissa siivouksesta vastaa hirviporukka/ peijaisista vastaavat toimihenkilöt. Muiden tahojen järjestämissä tilaisuuksissa tilaaja vastaa siivouksesta, tehtävän laiminlyönnistä metsästysseura veloittaa tilaajalta siivouskulut.
Hirvijahdin aikana läsnä olevat henkilöt jotka eivät ole missään muussa erikseen määrätyssä tehtävässä mukana, suorittavat ilman eri komentoa tai tarvittaessa komennosta hirvipirtissä, muissa tiloissa ja pihalla tarvittavat siivoukset.
Lihavaraston siivous suoritetaan lihavarastonjohtajan antamien ohjeiden mukaiseen tasoon aina ennen kuin lihavarastolta poistutaan.
 
Sosiaalitilat/sauna siivotaan viimeistään seuraavana aamuna käyttäjien toimesta ennen klo:8.00. Kaikessa toiminnassa noudatetaan yleistä siisteyttä.
 
2. Hirviporukka huolehtii lihavaraston pyykkihuollosta, esim. puhdistaa pyykit valmiiksi pyykkääjälle. Pyykkihuoltaja valitaan kesäkokouksessa. Hirvipirtillä yöpyjä on velvollinen huolehtimaan siisteydestä esim. tiskaus.

 
KUSTANNUKSET
 

  1. Hirviporukan kulujen yhteismäärä jaetaan tasan seurueen lihanjako osuuksien määrällä. Hirviporukanjohtaja ja lihavarastonjohtaja vapautetaan lupamaksusta. (Muut aikaisemmat etuisuudet poistetaan)

METSÄSTYSSÄÄNNÖN TUNTEMUS
 

1. Jokaisen metsästykseen osallistuva ja metsästysvieras on velvollinen perehtymään vuosittain vahvistettavaan metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä.

 2. Vuosittain vahvistettu metsästyssääntö on luettavissa hirvipirtin ilmoitustaululla ja metsästysseuran kotisivuilla www.yli-siuruanms.fi.

LIITE
Toiminta ja turvallisuusohje.
 
  
 
 
  
  
 
 
 

 

Tutustu rhy.fi
Tämä sivusto on osa rhy.fi -palvelua
Ylös